Monday, 23 October 2017

Oriveden Opisto 20 vuotta 1929


Oriveden Opisto täytti  20 vuotta vuonna 1929. Synttäreitä vietettiin näyttävästi. Itse tasavallan presidentti Lauri Kristian Relander kunniotti juhlia läsnäolollaan. Sain orivesiläseltä Arto Roineelta juhlien ohjelmaoppaan skannattuina. Tässä muutamia hajahuomioita lisättyinä jo kirjassani "Lapsuuteni Orivesi" olleilla valokuvilla ja teksteillä.


Juhlat olivat kaksipäiväiset, elokuun 3. ja 4. päivinä. Viikonpäivät olivat lauantai ja sunnuntai. Siihen aikaan lauantai oli vielä yleinen työpäivä, tosin vähän lyhyempi kuin muut työpäivät. Yleensä pillit pantiin pussiin kello kahdelta iltapäivällä. Joten neljältä saunaan ja viideltä Opiston pirskeisiin.



Tasavallan presidentti saapui Oripohjan asemalle sunnuntaina 4.8. klo 16.15, ainakin ohjelman mukaan. Maalarimestari  Eemeli Törmä piti tervetuliaispuheen presidentille. Taustalla oleva rennon näköinen sälli on maaherra Albert von Hellens. Naiset lienevät uteliaita sivullisia.


Natsit pilasivat kahden komean symbolin maineen varmaan ikuisiksi ajoiksi. Oikean käden yläviistotervehdyksen ja svastikan, hakaristin, joka oli Suomenkin ilmavoimien tunnus. Kuvassa ei siis tehdä natsitervehdystä, sillä Saksan natsien valtaannousu tapahtui vasta vuonna 1933. Kuvan ottamisen aikoihin Hitler oli vielä kevyen sarjan poliitikko. Orivedellä tuskin kukaan oli edes kuullut hänestä. Juhlaa varten rakennettu Presidentin portti häämöttää taustalla. 




Alakuvassa Relander on keskellä privaattituolissaan. Kuvassa vasemmalla puolella oleva Sylvi Laaksovirta ja oikealla olevat Opiston johtaja Aarne Laaksovirta, maaherra Albert von Hellens ja Tampereen piispa Jaakko Gummerus saivat tyytyä istumaan puutarhapenkeillä, muu juhlaväki vielä vaatimattomammilla raheilla. Huomio kiinnittyy myös siihen yksityiskohtaan, että silinteripäisinä juhlassa esiintyivät maallisen ja taivaallisen esivallan edustajien lisäksi Opiston johtaja Laaksovirta, mutta maaherra von Hellens on sonnustautunut tilaisuuteen arkisemmalla huopahatulla.



Tämä kuva ei ole vuoden 1929 juhlista, mutta tässä näkyy hyvin juhlakenttä ja juhlia varten rakennettu laululava. Laululavan takaseinä heijasti hyvin ääntä, mitään vahvistuhan ei siihen aikaan ollut. Minun perheeni asui aluksi oikealla näkyvässä Urholassa. Lammen silloinen uimakoppi näkyy lavan takana vasemmalla.



Kuten kuvasta näkyy, niin ohjelma oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Jos nyt sanonta tähän asiayhteyteen sopii. Juhlien on täytynyt olla merkittävä tapahtuma Orivedellä. Siihen kerrotaan osallistuneen tuhansia ihmisiä.

Kerrotakoon anekdoottina, että taiteilija oopperalaulaja Eino Rautavaara oli vuosi sitten kuolleen säveltäjä Einojuhani Rautavaaran isän. Einojuhanin ja hänen silloisen vaimonsa Mariaheidin värikästä ja etenkin kuuluvaa avioliittoa pääsivät Opistolla 50- ja 60-lukujen vaihteessa asuneet seuraamaan Klemetti Opiston yhteydessä.


Junia Orivedellä pysähtyi jo siihen aikaan ihan mukavasti molempiin suuntiin, Jyväskylän rata valmistui vasta myöhemmin.

Hinnoista saa jonkinlaisen käsityksen, kun todetaan 1 markkan vuonna vuonna 1929 vastaavan ostoarvoltaan aika tarkkaan 0,3 euroa vuonna 2017.  On otettava huomioon myös se, että palkkataso oli rahanarvon huomioidenkin paljon pienempi kuin nykyisin. Vuosikymmen vaihteessa Suomessa oli deflaatio, eli hinnat ja etenkin palkat laskivat. Oriveden kaltaisessa maalaispitäjässä harvojen tuntipalkka ylti yli 10 markan eli kolmen euron, kun tällä hetkellä työläinen keskimäärinen tuntipalkka on jossain 18 euron huippeilla.   Joten varmaan harvassa huushollissa Orivedellä otetettiin vuoden 1929 juhliin osaa koko rahalla.

Suomessa oli tällöin vielä muutaman vuoden ajan voimassa kieltolaki. Enokunnan laajoissa metsissä tunnetusti tiputeltiin "korpikuusen kyyneliä". Miten paljon niille oli kysyntää juhlaväen keskuudessa, siitä minulla ei ole tietoa. Aavistukset tosin ovat sitäkin vankemmat. 

No comments:

Post a Comment