Wednesday, 20 September 2017

Oriveden vanhat talot kertovat

Tällä alustalla on tarkoituksena kertoa Oriveden kirkonkylän 1900 ensimmäisen puoliskon talosta ja niiden asukkaista. Aiheesta on kirjoitettu kirjoja, kuten Juhani Eerolan suurtyö  "Oriveden kirkonkylä" tai lyhyempään ajanjaksoon keskittyvä ja enempi omakohtainen näkemys minun valokuvakirjani "Lapsuuteni Orivesi". Netissä on on mm. maan mainio Maija-Liisa Mäkelän blogi "Orivesi ennen vanhaan" . Tulen hyödyntämään näitä häikäilemättömästi.

Tämä minun blogini ei ole kerralla valmis, vaan rakentuu ajassa. Itse asiassa en ole aikonut edes tehdä sitä kokonaan yksin, vaan pyydän lukijoilta aineistoa siihen. Mitkä tahansa näihin taloihin liittyvät muistelut taloista ja sen asukkaista ovat tervetulleita. Erikoisen tervetulleita ovat valokuvat. Toivon lukijoiden innostuvan lähettämään aineistoa. Tässä vaiheessa sitä voi laittaa minulle suoraan sähköpostiin timo.suvanto@kolumbus.fi.



Talot on numeroitu käyttäen kirjan Oriveden Kirkonkylä sivuilla 28-29 olevia kartaa ja numerointia. Osa allaolevista tulee varmaan jäämään vaille linkkiä ja numeroista 240 alkaen talot eivät ole kartassa. Joko niitä ei ole merkitty tai ne on rakennettu vuoden 1947 jälkeen. Klikkaamalla taloa alempana olevassa listassa pääsee linkkinä talosta ja sen asukkaista kertovalle sivulle.



Ensimmäinen kuva on sotakeväältä 1944. Koska puissa ei ole lehtiä, talot näkyvät varsin hyvin.



Orivettä etelän suunnasta 1933. Monet rakennukset olivat vielä 50- ja 60-luvuilla pystyssä, osa vielä nytkin.



Talojen numerot. Värilliset kirjaimet tarkoittavat sitä, että talon nimeä klikkaamalla pääsee siitä kertovaan linkkiin. Linkkien määrä lisääntyy ajan kuluessa.

1. Postilahti
2. Järvinen
3. Törmä
4. Jokinen
5. Isometsä
6. Vainio
7. Kauppi
8. Heinonen
9. Ojala
10. Siina Jokinen
11. Lano. nimismies
12. Vatanen
13. Järnberg
14. VR:n talo. Olli Lahtinen
15. Oripohjan asema
16. Osuusmeijeri
17. Tarpila
18. Karlsson
19. Kulmala
20. Karttinen
21. Nyman
22. Jokinen
23. Riihi
24. Huitun muonamies
25. Aulis Keskinen
26. Yhteiskoulu
27. Amanda Laakso
28. Siren
29. Laakso
30. Ahtee
31. Urpo
32. Elina Silen
33. Saarinen
34. Salonen
35. Tanssilava
36. Ravintola ja lava
37. Ilmavalvontatorni
38. Tupala
39. Tuulimylly
40. Helminen
41. Lehto
42. Kanerva. Kisu-Olli
43. J. Kalliosuo
44. Koivisto
45. Haavisto
46. Teodor Tuomi
47. Jokela
48. Kylmälä
49. Martti Siren
50. Lakka-Kustaa
51. Emma Vainio
52. Antti Järvinen
53. Arvi Siren
54. Naaralainen
55. Oskari Virtanen
56. Ketonen
57. Paavo Jokela
58. Vikman
59. Nippala
60. Eino Kivivaara
61. Ylätalo
62. Ylä-Mukkula
63. Paja
64. Matti Seppälä
65. Lauri Seppälä
66. Elokuvateatteri
67. Könni
68. Mäkelä
69. Bruno Jokinen
70. Vapo
71. Osuuskassa
72. Onni Kankaanpää
73. Putka
74. J.R. Silen
75. Venni Koskela
76. Hauskala, Kalervo Peltonen
77. Oriveden Sähkö
78. Granqvist
79. Vilho Vuorio
80. Lempi Järveläinen
81. Mikkola
82. Perälampi
83. Kolhinoja
84. Mäkelä
85. Elo
86. Viljanen
87. Jylhä
88. Kamppila, suutari
89. Järvinen, silittäjä
90. Virtasen kahvila
91. Jaakkolan talot
92. Auvisen talot
93. Pohjonen
94. Viitasaari
95. Kivimaa
96. Peltomaa
97. Korpilähde
98. Mäkinen
99. L. Vehmas ja "Emuli"
100. Roine
101. Karttinen
102. Järvistö
103. Vartiainen
104. Huitu
105. Kansakoulu
106. Opettajien asunto
107. Oriveden opisto

108. Opiston ulkorakennus
109. Rauhala, Matti Suuronen
110. Kalliolinna, Toivo Hänninen
111. Eloranta, Hangasluoma
112. Urhola, Opiston asuntola
113. Uotila, Opiston asuntola
114. Opiston tekolampi
115. Työväentalo
116. Hilja Saarinen
117. Branderin talo
118. Neuvola-Terveystalo
119. Nestori Uitti
120. Martti Snellman
121. Laakso
122. Vuolas
123. Oripohjan mylly
124. Paavolan sisarukset
125. Yrjänäinen, eläinl.
126. Parjanen (Ruusila)
127. Hovin talo
128. Heinonen
129. Vanha-Eskola
130. Ijäs, ratavartija
13 1. Kaskelan matustajakoti
132. Armas Keskinen
133. Liimola, valok.
134. Jussila
135. Loviisa Nippala
136. Nieminen
137. Kalle Kamppila
138. Paavo Toivonen
139. Toivo Lahtinen
140. Iilimato Keskiskä
141. Maitokauppa
142. KOP
143. Kauppakunta-Kotipohja
144. Pölkkysen kauppa
145. Kankaanpään verstas
146. Laitisen kauppa
147. Siukolan autokorj.
148. Puistola, Suihko
149. Y. Vilenin kauppa
150. Savisen kahvila
151. Johan Vuorio
152. Kivilinna
153. Kairaluoman parturi, Ketosen kelloliike
154. Kenkätehdas
155. Apteekki
156. Kanta-Häme
157. Saariot
158. Seth Saarinen
159. Suoja
160. Viljamakasiini
161. Suojan kenttä
162. Fredrika Valta
163. Heikki Kamppila
164. Arvi Aronen
165. Toini Aronen
166. Väinö Ilo
167. Adolf Mäntylä
168. Kivimaa
169. Hanna Aho
170. Lilja
171. Sulo Laitinen
172. Uotila
173. Vuollekoski
174. Lehtinen
175. Vainio
176. Mäkelä
177. Teräs
 178. Kössi
179. Palo
180. Sanni Paavola
181. Järvi
182. Paavo Lilja
183. Eerola
184. Ville Peltomaa
185. Parpola
186. Pikku-Parpola
187. Lauri Vuorinen
188. Virtanen
189. poist.
190. Suhonen
191. Laitinen
192. Palokunta
193. Kunnantalo
194. Pikkupappila
195. Korpikoski
196. Puhelinlaitos
197. K. Teerijoki
198. Karosen kauppa
199. Syren. kellosepänliike
200. Linden, puusepänliike
201. Maissi Karonen
202. Lilli Kallenautio
203. Jaakko Syren
204. Kellotapuli
205. Kirkko
206. Helmi Kivimaa
207. Aino Lepovuori
208. Paavo Ahonen
209. Eino Kuusenoksa
210. Väinö Nieminen
211. Paavo Mikkola
212. Arvo Sukanen
213. Temonen
214. Viitanen A. ja M.
215. Naarajoki Ilmari Paunu
216. Saarion paja
217. Borg
218. Ojala
219. Uitin nahkatehdas
220. Esa Lahtinen
221. Kanerva. lääkäri
222. Uitti-Räihä
223. Lemiö
224. Katajaharju
225. Ahti Virokannas Posti
226. Alenius
227. Huitun makasiini
228. Arvo Virtanen
229. Koulun piharak.
230. Parpola
231. Matti Siukola
232. Martti Ojala
233. Heimo Jokinen
234. Aleksi Vainio
235. Reino Virtanen
236. Kalle Seppälä
237. Kalle Niemi
238. Kenkätehtaan piharak. Viherma. Mäkinen, Salmela
239. Anni Nieminen
240. Opiston ulkorakennus
241. Opiston varasto
242. Elsa Paasi
243. Lepola


Friday, 15 September 2017

Suojan kentällä ennen ja vähän sen jälkeen

Aukeama kirjastani "Lapsuuteni Orivesi". Tekstin saa parhaiten luettua, jos klikkaa hiirellä kuvaa, jolloin se avautuu suurempana omaan ikkunaansa.

Lainasin kirjastosta Orivedeltä kotoisin olevan Pasi Kiviojan pakinakokoelman ”Legendat”. Osa pakinoista sijoittuu 80- ja 90-lukujen Orivedelle. Kirjan perusteella Pasia voisi pitää toisen orivesilähtöisen lehtimiehen, Jyrki Maunulan perinnön jatkajana.

Pasi on minua yhtä sukupolvea nuorempi, syntynyt silloin, kun minä olin jo muuttanut Orivedeltä. En tunne Pasia sen kummemmin, kerran olen sanonut kättäpäivää.

Sukupovien kuilusta huolimatta Pasin jutuista käy ilmi, että eivät maailma ja ihmiset niin kovin paljon olleet muuttuneet sitten minun 50- ja 60-luvun lapsuuteni samalla paikkakunnalla. Kuten tästä ja alla siteeraamastani Pasin tarinasta ”Opettaja mitätöi unelmani” voi itse kukin päätellä .

Olin oppikoulussa hyvä urheilussa. Nimenomaan silloin, kun häslättiin pallon tai kiekon kanssa. Yleisurheilu ei kuitenkaan kuulunut paraatilajeihini. Koulussa voimistelunopettaja kirjasi syksyisin tulokset pikajuoksusta, pituushypystä, kuulantyönnöstä ja 1000 metrin juoksusta. Kolmessa viimeisessä olin aika huono ja jo 60 metrin juoksukin oli jalkapallon lyhyisiin pyrähdyksiin soveltuvalla lihastyypilleni pitkä matka, lukiossa sen vaihtuminen 100 metriin tarkoitti jo ylipitkää matkaa.

Tonni oli juoksukestävyydelleni jo aivan ylivoimainen. Ainoan kelvollisen aikani 1000 metrin juoksussa saavutin lukion 7 luokalla ja senkin vilpillisin keinoin. Urheilutunti oli aamun ensimmäinen ja sinä aamuna sattui lisäksi olemaan sankka sumu Suojan kentän yllä. Toisesta päästä ei näkynyt enää kentän toiseen päähän.

Suojan kentän rata oli pituudeltaan vain 300 metriä, joten tuhannen metrin juoksu lähti sadan metrin juoksun lähtöpaikalta. Voimistelun opettajamme Topi lähetti juoksijat matkaan ja käveli sitten itse maalin kohdalle kertomaan maaliin tulleille heidän aikansa. Juoksijoita oli radalla yhtä aikaa ainakin 25 ja letkan venyessä pitkäksi oli mahdotonta pitää lukua siitä, kuinka monta kierrosta kukin oli juossut. Minä muutaman muun vilpastelijan kanssa jäimme pitämään huilia takakaarteeseen yhden kierroksen ajaksi. Parhaiden juoksijoiden perään ei tietystikään ollut viisasta lähteä, vaan oli syytä olla maltillinen. Olin maaliin tulijoista ehkä kymmenes ja puuskutin armottomasti kuten muutkin, vaikka olin jättänyt kolmesta täydestä kierroksesta keskimmäisen väliin. En tiedä huomasiko tai arvasiko Topi temppumme, mutta eläkeiän kynnyksellä hän ei tainnut enää siitä edes välittää. Kun seuraavana syksynä palasin kirkkaan sään johdosta taas tavalliselle tasolleni 1000 metrin juoksussa, niin Topi ei voinut olla ihmettelemättä kuntoni laskua. Paremman selityksen puutteessa kerroin juuri poteneeni flunssaa.

Luokkatoverini Hannu oli pikajuoksussa yhtä lailla omaa luokkaansa kuin Usain Bolt parhaina päivinään. Pitkine koipineen hän oli muutenkin olemukseltaan kuin Bolt. Tosin ei show-miehiä, vaan pikemminkin totinen toveri, mutta mukava sellainen. Hannulla oli aina kymppi urheilusta jo pelkästään pikajuoksukykynsä ansiosta. Minulla vain ysi, vaikka olin koulun eliittiä pallopeleissä ja kuuluin kaikissa koulun joukkueeseen. Päästötodistuksessa sentään jo kymppi.

Kyseisenä syksynä yritin saada edes satasella kymppiä vastaavan tuloksen. Parilla yrityskerralla olin jäänyt muutaman kymmenyksen päähän. Juoksut tehtiin pareittain, vain voittajalle otettiin aika ja seuraavan ajan Topi arvioi välimatkan perusteella. Reiluna kaverina Hannu lupasi lähteä kirittämään minua, vaikka oli itse jo alittanut kymppiin vaadittavan ajan.  Olisin jopa saanut lainata hänen piikkareitaan, mutta koko ei ollut oikea. Piikkareita ei ollut juuri kellään, kuten ei minullakaan. Tai oli, mutta ne olivat isän perintöä 30-luvulta. Niiden vaikutus  sadalla metrillä oli noin ½ sekuntia – aikaa huonontaen. 

Hannun kirittämänä juoksinkin ihan hyvin, mutta niin teki Hannukin, joka pinkoi paineettomana rennon oloisesti. Hävisin hänelle vähän enemmän kuin rinnanmitan, mutta en juuri metriä enempää. Innoissani menin kysymään Topilta, mikä oli aikani.

”Nyt tuli Hannulle kova tulos, 11,4.” Topi oli tohkeissaan kuin vichypullo.

”Entäs minun aikani?”

”Enpäs huomannut katsoa, paljonko olit jäljessä, kun Hannu tuli niin lujaa.”

Näin jäi 100 metrin ennätykseni, ainakin 11,6 käsiajanotolla, kirjaamatta. Olen siitä vieläkin katkera.