Kuva: Jyrki Vesa
"Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä ja menestyvä Suomi. Suomea kehitetään pohjois-maisena hyvinvointivaltiona ja yhteiskuntana, joka kantaa vastuunsa paitsi omista kansalaisistaan, myös kansainvälisesti osana pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa.
Suomalainen yhteiskunta perustuu ahkeruudelle, työn ja yrittäjyyden kunnioittamiselle, tasa-arvolle, yhteisvastuulle sekä toisistamme välittämiselle. Jokaisen kunnioittaminen ja avoimuus erilaisuutta kohtaan ovat suomalaisia hyveitä. Suomen kaksikielisyys on rikkaus ja voimavara. Eri uskonnot ja yhteisöt ovat arvokkaita moraalisen kasvun kannalta. Suomessa kaikki ovat samanarvoisia sukupuolesta, iästä, alkuperästä, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteistä, terveydestä, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Hallitus toimii määrätietoisesti rasismia ja syrjintää vastaan.
Pohjoismainen, korkeaan työllisyysasteeseen, kilpailukykyiseen talouteen, tasa-arvoisiin palveluihin sekä huolenpitoon perustuva hyvinvointimalli on osoittautunut parhaaksi yhteiskuntajärjestelmäksi. Siinä yhdistyvät sosiaalinen eheys ja kilpailukyky. Hallitus parantaa hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteita päättäväisesti. Koko maata kehitetään alueellisia erityispiirteitä kunnioittaen.
Hyvinvointi syntyy työstä. Suomen tulevaisuuden menestys sekä hyvinvointivaltion kestävä rahoitus ovat riippuvaisia korkeasta työllisyysasteesta. Hallituksen tavoitteena on varmistaa kaikille työhön kykeneville mahdollisuudet ja kannusteet työhön osallistumiseen, pidentää työuria sekä tarjota ole-massa olevalle ja uudelle elinkeinotoiminnalle hyvät toimintaedellytykset. Työmarkkinoilla vallitseva luottamuksen ilmapiiri sitouttaa eri osapuolet yhteisiin päämääriin. Tämä vahvistaa myös maamme kilpailukykyä.
Osaamiseen ja luovuuteen perustuva suomalaisen työn kilpailukyky edellyttää toimivaa koulutusjärjestelmää. Maailman parasta peruskoulua vahvistetaan tasa-arvoisten mahdollisuuksien takaajana. Sivistys on oma päämääränsä. Suomi tähtää kansainväliseen kärkeen niin ammattiosaamisessa, korkea-koulutuksessa kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.
Eriarvoisuuden kasvu on vaara suomalaiselle yhteiskunnalle ja elämäntavalle. Hallitus toimii päättäväisesti hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Köyhyyttä eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa vähennetään. Perheiden hyvinvointia ja jokaisen yhteiskunnallista osallisuutta lisätään.
Sukupolvien välinen tasa-arvo on hallituksen keskeinen päämäärä. Tasa-arvoisten ja laadukkaiden julkisten palveluiden sekä sosiaaliturvan resurssien riittävyys varmistetaan hyvin hoidetulla julkisella taloudella. Samalla huolehditaan eläkkeiden kestävästä rahoituksesta ja riittävyydestä myös tuleville sukupolville.
Ympäristö jätetään tuleville sukupolville paremmassa kunnossa. Suomea rakennetaan luonnon moni-muotoisuuden vaalimisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijämaaksi. Hallituksen tavoitteena on tehdä tulevaisuuden Suomesta hiilineutraali yhteiskunta, nostaa Suomi ympäristöteknologian ykkösmaaksi ja kehittää Suomesta maailman ympäristötietoisin kansakunta.
Suomi harjoittaa aktiivista ja aloitteellista ulkopolitiikkaa ja yhteistyötä muiden kansakuntien ja kansojen kanssa. Suomi toimii aktiivisesti pohjoismaisen sekä lähinaapureiden välisen yhteistyön tiivistämiseksi, Euroopan unionin toiminnan kehittämiseksi ja osana globaalia yhteisöä. Suomi toimii globaalin köyhyyden vähentämiseksi.
Euroopan unioni on Suomen tärkein kansainvälisen yhteistyön vaikutuspaikka. Suomen tavoitteena on EU, joka on rauhan, kasvun, työllisyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden projekti. Sen jäsenyys ja yhteisöllinen kehittäminen on Suomen etu. Itsenäisyyttä on osallistuminen kansainväliseen päätöksen-tekoon siellä missä tehdään suomalaisiin vaikuttavia päätöksiä."
Kuva: Jyrki Vesa
Käteis Jyrkin kirjoittama Tuhkimotarina! Ei vaiskaan. Uuden hallituksen hallitusohjelman esipuhe.
Mitä muuta nämä korulauseet tarkoittavat kuin pakkoruotsin aseman pönkittämistä? Ei yhtään mitään. Ihan yhtä hyvin olisi voinut urheilutermein todeta, että hallitus yrittää parhaansa ja katsoo, kuinka pitkälle se riittää.
Mitä muuta nämä korulauseet tarkoittavat kuin pakkoruotsin aseman pönkittämistä? Ei yhtään mitään. Ihan yhtä hyvin olisi voinut urheilutermein todeta, että hallitus yrittää parhaansa ja katsoo, kuinka pitkälle se riittää.
7 kommenttia:
Luin puheen useampaan kertaan, jotta löytäisin punaisen langan, jolla pakkoruotsia tuetaan, en löytänyt. Aika pakkoruotsinvastaisin lasein pitää tuo korulausesikermä lukea, jotta sen näkee pakkoruotsin puolustuspuheena.
Kaksikielisyys kuvataan aivan oikein Suomen rikkautena ja voimavarana. Pakkoruotsia ei mainita sanallakaan.
Kiitos mainiosta blogista joka tapauksessa!
Ylläolevista korulauseista olisi pakkoruotsikannanoton sijaan mielenkiintoista saada Poikkitieteilijän näkemys uuden hallituksen kunnianhimoisesta tavoitteesta saada Suomesta hiilineutraali yhteiskunta.
Suomalaiset ovat pieni kansa, joka asuttaa isoa ja metsävaltaista valtakuntaa. Ymmärtääkseni metsän tarjoamista antimista ja mahdollisuuksista iso osa jää hyödyntämättä. Voisiko Suomi olla biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä lisäämällä järkevin kustannuksin energiaomavarainen ja ympäristöystävällinen edelläkävijämaa, joka ei käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita eikä ydinvoimaa?
Kuinka kaukaiselta ja mahdottomalta sellainen ajatus tuntuisi, vai voisiko se olla realismia, kun raakaöljyn hinta tuplaantuu nykyisestä?
Siinä olisi mielenkiintoinen blogiaihe, johon tarvittaisiin poikkitieteellistä ymmärrystä, ja siihen löytyy lainatusta korulausekokoelmasta sytykettä ilman kielipoliittisia korjauksia laseissa.
Lause "Suomen kaksikielisyys on rikkaus ja voimavara" on yhtä sisällöltään tyhjä kuin lause "Suomen kaksikielisyys on rasite ja suurta tuhlausta". Ilman perusteluja kumpikin ovat täysin tyhjän päällä olevia mielipiteitä. Hallitusohjelmassa oleva lause vain sattuu olemaan valtaa pitävien keskeisiä pakkoruotsin perusteluja, joten siitä voi epäsuorasti päätellä pakkoruotsin asian joko säilyvän ennallaan tai sitä jopa vahvistetaan.
En ole energiatalouden asiantuntija, joten siinä mielipiteeni ovat enemmän mutu-pohjalla. Uusiutuvan energian (puupolttoaine, vesi-, tuuli- ja maalämpöenergia) muodostaa noin 25% energian tuotannosta. Aika paljon pitää rakenteiden muuttua, jotta 75 prosenttia saadaan kulutusta pienentämällä, uusiutuvia kehittämällä jne. korvattua.
Ydinenergiasta sen verran, että jos Hiroshima ja Jokohama jätetään laskuista pois, niin ydinenergian käyttö on aiheuttanut vain joidenkin tuhansien ihmisten välittömän kuoleman (mitään sen kummempaa tilastoa minulla ei ole käytössä tästä asiasta). Ihmiskunnan kannalta niillä ei ole mitään merkitystä, kuolevan itsensä ja hänen läheistensä suhteen asia on tietysti toinen.
Elämä on lyhyt ja vaaroja sekä riskejä täynnä. ydinenergian käyttöön liittyy riskejä, mutta niiden todellista astetta yleensä liioitellaan pelottelumielessä tiettyjen tarkoitusperien takia. Kuten vaikka Vihreän puolueen vaalimenestyksen siivittäjänä.
Tehtiin niin tai näin, niin nykyisestä energian tuhlaamisesta tulee lasku maksettavaksi. Se tulee jälkipolville, koska ketään muuta maksajaa ei niille löydy. Valitettavasti olen niin pessimistinen, että minäkin tulen näkemään tämän laskun ensimmäisten osamaksuerien lankeamisen korkojen kera. Laskun lankeaminen on yhtä vääjäämätöntä kuin Faustin Paholaisen kanssa tekemän sopimuksen ikuisesta nuoruudesta päättyminen aikanaan. Ajatus ei ole minun, mutta tämä vanha tarina saattaa olla kohta ajankohtaisempi kuin koskaan aiemmin.
Juu, ei ollut ydinvoimaa mitenkään tarkoitus mollata, välivaiheen ratkaisuna ihan hyvä ilmeisesti. Lopullinen ratkaisu, joka perustuu uusiutuviin, ei mielestäni ole ollenkaan mahdoton siten, että Suomi saa energiansa kotimaasta, eikä energiantuotannon vuoksi tarvitse muusta tinkiä.
Kova on tietysti itku tässä vaiheessa, kun energian rötväkäytölle pannaan hinta keinotekoisesti verojen ja päästömaksujen muodossa, mutta niillä ohjataan kohti parempaa tulevaisuutta. Toivottavasti samalla ei tehdä itsestä täysin kilpailukyvytöntä globaaleilla markkinoilla, melkoista nuorallakävelijätaiteiluahan tuo energiaverotus toisaalta on.
Mutta kun väite oli, että hallitusohjelma on pakkoruotsin aseman pönkittämisttä, niin oikeastihan se on kaikkea muuta. Pakkoruotsi tulee ikäänkuin kaupan päälle (lisämaksu on lisätty perushintaan).
Timo Suvanto kirjoitti...
Suomi on osa teknologisesti kehittynyttä maailmaa, ihan kärkimaiden joukossa. Eräs näitä maita yhdistävä seikka on runsas energian käyttö. Emme me voi luopua energiankulutuksesta sillä tavalla valikoiden, että vain kerskakulutus lopetetaan ja vain "hyötyenergia" jätetään. Ajatus on yhtä absurdi kuin kääntää monille tarpeeton ja vastenmielinen pakollinen ruotsin kielen opiskelu tarpeelliseksi ja mukavaksi kutsumalla sitä hyötyruotsiksi. Ei ole olemassa sellaista siivilää, jolla hyödylliset asiat erotetaan hyödyttömistä. Ei ainakaan sellaista, josta kaikki ovat yhtä mieltä. Tai tietysti on, mutta sellaista en soisi otettavan käyttöön. Se olisi jokin mittava globaalinen katastrofi, jolloin koko elämä muuttuisi pelkäksi eloonjäämistaisteluksi.
Suomen kielessä on suht vapaa sanajärjestys. Sen avulla voidaan hienosäätää lauseiden sisältöä. Mietipä Juha näiden kahden lauseen semantiikkaa.
1. Mitä muuta nämä korulauseet tarkoittavat kuin pakkoruotsin aseman pönkittämistä?
2. Mitä nämä korulauseet tarkoittavat muuta kuin pakkoruotsin aseman pönkittämistä?
"Hallitus toimii päättäväisesti hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Köyhyyttä, eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa vähennetään. Perheiden hyvinvointia ja jokaisen yhteiskunnallista osallisuutta lisätään."
Ovatko esimerkiksi nämä jotenkin niin kyseenalaisia tavoitteita, että ne pitää erikseen kirjata hallitusohjelmaan? Ihan saman informaation olisi ajanut lause "Hyviä asioita edistetään, huonoja vastustetaan."
> Mietipä Juha näiden kahden lauseen
> semantiikkaa.
> 1. Mitä muuta nämä korulauseet
> tarkoittavat kuin pakkoruotsin aseman
> pönkittämistä?
> 2. Mitä nämä korulauseet tarkoittavat
> muuta kuin pakkoruotsin aseman
> pönkittämistä?
En hahmota edes hienoista merkityseroa, vaikka olen puhunut suomea äidinkielenäni varhaislapsuudesta saakka. Molemmat lauseet korostavat, että korulauseiden tarkoitus on pakkoruotsin pönkittäminen. Olisiko peruskoulun ja lukion pakkoruotsi turmellut kielitajuni oman äidinkielen osalta?
Tai sitten toinen vaihtoehto on, että niillä lauseilla ei oikeastikaan ole merkityseroa, ja haluttomuus kotimaisten kielten opetteluun on tehnyt Timon kohdalla temppunsa, eikä lopulta oma äidinkielikään enää ole ihan suvereenisti hallussa.
Onhan niitä tietysti muitakin vaihtoehtoja, nämä vain tulivat mieleen.
Kielen nyanssit ovat monesti hiuksenhienoja ja eivät välttämättä aukea kaikille samalla tavalla. Eihän puhekieli ole mitään matematiikkaa, jossa lauseet pitäisi voida tulkita täysin yksikäsitteisesti. Yritän kuitenkin selventää.
1. Mitä muuta aiot tehdä huomenna kuin juopotella?
2. Mitä aiot tehdä huomenna, muuta kuin juopotella?
Lause 1 pitää sisällään jo sen toteamuksen, että toinen henkilö aikoo joka tapauksessa juopotella huomenna ja kysyjä kysyy, mitä muuta toinen mahdollisesti tekee.
Lause 2 pitää sisällään sanomattoman toiveen, pyynnön tai jopa käskyn (henkilöiden välisistä suhteista riippuen, jotka eivät tietysti tässä yhdessä lauseessa tule ilmi), että juopottelu huomenna ei ole toivottavaa tai on jopa kiellettyä. Henkilö voi siis valita huomisen tekemisen muista vaihtoehdoista kuin juopottelusta.
Tässä lauseessa oleva pilkku on oleellinen. Se oli jäänyt aiemmasta versiosta pois, mutta poikkitieteelliset kommentit ovatkin kehittyviä, eivät valmiiksi täydellisiä.
Kuten sanoin, jos lauseiden erot eivät aukene sinulle kuten minulle, niin kyse on siitä, että kielikorvamme eivät ole tässä asiassa samanlaiset. Kyse ei ole niiden paremmuudesta.
http://richardjarnefelt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/77589-kutsu-pakkoruotsin-vastaiseen-tapahtumaan-pyydan-levittamaan
Lähetä kommentti